minä olen. enkä ihan välttämättä halua ryhtyä siihen uudestaan tässä lähiaikoina. kyyllähän mä tiesin että se ei välttämättä oo kauheen mukavaa mut en tosiaan oo tajunnu et sehän oli oikein kettumaista! ja siis mä vielä tykkään poimia marjoja, joku parin viinimarjapensaan putsaaminen on mulle ihan terepiaa. mut kaksi tyrnipuuta oranssinaan marjoja, uh. nehän on siis ne marjat kiinni siinä oksassa, ja tiukassa ovatkin. lisäks ku täällä on jo pari hallayötä ollu, ni osa marjoista oli vähän pehminny..eli ku koskit johonki ees lähelle ni läts, kaikki mehu oli käsissä. ja kun käsissä oli hieman ihottumaa - ei siis paljon mutta sen verran että on iho auki parista kohtaa - ni voitte kuvitella ku tyrnin mehu rävähtää siihen. auts. lisäks siellä on vielä piikkejä, joista osa on pirun kovia ja teräviä.

noh, siitä huolimatta mun tulevan omakotitalon tulevaan pihaan tulee kyllä pari tyrnipuuta. vaikka se kerääminen ei oo mitenkään juhlaa, on ne niin terveellisiä että kyllä sen kärsii. ja kauniitakin ovat! me saatiin niitä muutama litra. punnitsin, 2 kiloa niitä oli. en jaksanu niitä varten hakea mehu-maijaa vaan keitin ne vaan eilen illalla. heitin sokeria joukkoon ja annoin olla. hyvin niistä mehua irtos. ja jottei mitään jäis käyttämättä, soseutan loputkin sinne sekaan. pakastan jääpalakuutioissa ja pikkupikkurasioissa ja sotken vispipuuroon ja meidän perheessä pysytään tämäkin talvi terveinä :).

mökillä oli muutenkin ihanaa, kuten aina. kamera pysyi visusti mökissä, unohdin sen tietty joka kerta ku ulos mentiin. tuon kuvan lisäksi otin samalla kertaa pari kuvaa koko puista ja yhden kuvan mummon kukkakimpusta. sen poistin ku oli epätarkka. mummolla oli siis tosiaan synttärit ja kun lähikaupassa ei kimppuja ollu ni kasasin pihan viimesistä kukista kimpun. siellä oli jotain valkosia kukkia, en tiedä mitä. ne oli vähän jo nuupahtaneita mutta mä nypin niistä kaikki huonot kohdat pois ja lisäsin väriks syksynpunaisia lehtiä jostain randompuskasta. kaunis siitä tuli :).

katiskat jäi laittamatta ku vene oli jo talviteloilla, ja järviki oli tulvinu niin että ei sinne päässy rantaa lähellekään ilman kumisaappaita..tai tavallaanhan se ranta oli lähentyny niille paikoille missä yleensä olis kuivaa maata =D. kalastuksen riemua on siis odotettava ensi kesään. ja ne keiden mielestä katiskan laitto järveen ei oo kalastusta ni oikeassa olette, ei se varsin ookaan mutta mulle on. nih.

hei!! muistatteko ne makkaraputket! mitä maukka sai meiän porukoilta synttärilahjaks? no, nyt päästiin kokeilee niitä vihdoin. toimii! ja hyvin toimiikin, suosittelen kyllä. sinne mahtuu yksi makkara tai kolme soijanakkia. hyvää tulee, makkara näyttää - ja kuulemma maistuu - ihan grillatulta. löydettiin jtn kiuaspussejakin ja mä lykkäsin sinne sipulia ja perunaa ja soijakastiketta, ihanan helppoo ruuanlaittoo ku ei tarvii ku löylyy heitellä ;). pai te vei, saatiin muuten saunavuoro tähän kotiinkin - la klo 20, aika huippuaika.

maukka puuhasteli tiluksilla jotain pihahommia ja mä kulutin aikaa välillä vähän puikkojenkin kanssa. norokerä on muuttunut säärystimeksi. sen pari on vielä vaiheessa, näätte sitte molemmat yhessä. ihan perussäärystimet ne on, ei ihmeellisyyksiä. toukan tumputki on kohta valmiit, nyt joudun arpoo että riittääkö lanka pipoon vai pitääkö alkaa soveltamaan ku en saa lankaa ostaakaan.

hanhet muutti viikonlopun aikana, tai ainakin suuri osa. niitten ääni kuuluu ehkä minuutin aikasemmin ennenku näkyy mitään, ihan huippuu. kaikki ne osas fiksusti mennä samaan suuntaan, eli ei huolta sillä saralla. lisäks näin muistaakseni ens kertaa eläissäni palokärjen lentämässä. oon siis nähny sen muuten, tossa meiänki metsässä asuu yks, ja oon nähny ku se tekee pyrähdyksiä mut  nyt se lens koko piha-aukean yli, eli piiiitkän matkan. ja voi vitsi =D, miten on mahdollista että ne on eläneet vuosisatoja ja siltikään ne ei oo kehittyny lentäjinä? ihmeellistä vaappumista puolelta toiselle, vähänkö mä nauroin sille!

mökkeilyssä nykyään ehkä yks ihanimmista jutuista on se, että sinne voi mennä lyhyeks aikaa ja että sieltä ei oo kiire pois. saa ihan rauhassa olla sen viimesenki päivän (vaikka mä nytki tiesin että kotona pitää vielä keitellä tyrnit ja tehdä täytekakku) ku tietää että kotimatkaan ei mee ku tunti. eilen poimittiin vielä se toinen tyrnipuska ja syötiin ja käytiin saunassa ja siivottiin. ja nukuttiin päikkärit.

se oli ehkä koko reissun paras osa. mökistä oli jo lämmöt poissa ja makuupussit oli pakattu. nukuttiin pienenpienen peiton alla kahestaan, ihan lähekkäin, ilman mitään kiirettä. ei tullu kylmä.