..väsyneinä kylläkin. perjantaina tosiaan lähdettiin heti kun mä pääsin töistä. arvatkaa vaan muuten oliko pieni järkytys ku mä jostain syystä ihan täysin kuvittelin että mä pääsen yheltä tai puol kahelta. en tiedä miksi olin näin kuvitellutkin, kun julma totuus oli se että työaika loppu klo 16.15. puol viiteen mulla kyllä meni, kävi niin hauskasti että koko viikon kuormat tuli just silloin perjantaina =D. teki tiukkaa saada kaikki purettua ku eihän siellä mahtunu liikkumaan. puolet ajasta meni siihen että siirteli tavaroita eestaas. eniveis mä sitte lopulta pääsin ja sitte me startattiin kohti mökkylää :).

käytiin kerimäellä kaupassa ku se on kivasti tossa matkalla ja siellä on kivan kokonen assmarket. ku ei jaksa tossa prismassa käydä jos haluu päästä  nopeesti pihalle ja se savonrannan  pikku-sale on kyllä aika..pieni. niin tosiaan. kerimäki. ei olla käyty siellä aikoihin sillä lailla oikeesti. on me just tolleen kaupassa käyty ja mä oon käyny töitten puolesta siellä sen kerran kuussa, mut ne on just näitä läpimenoreissuja. nyt keksittiin että kesällä mennään sinne kyllä päiväreissulle niin, et mennään bussilla (päästään bisselle :)) ja käydään ensinnäkin kirkossa.

sitte siellä on hautausmaa jostain vuodelta alkuajat ja siellä meinattiin käydä. se on tosi upeen näkönen. ja muuten ensimmäinen näkemäni hautausmaa josta tulee ensimmäisenä mieleen sana 'kodikas', niin oudolta kun se kuulostaakin. maukka sitte mökiltä löysi kerimäen historiakirjan ja siellä oli siitä hautausmaastakin jotain mainintaa, muuta en nyt muista ku että sinne on joukkohaudattu ruttoon kuolleita. no, siellä käydään siis. ja sitte siellä on aivan ihanan näkönen venesatama. siellä on veneille semmosen piiiiiiiitkän laiturin vierelle rakennettu vieri viereen läjä punasia mökkejä, siis venevajoja. se näyttää siltä että siellä aina paistaa aurinko.

sit viimeks ku käytiin kerimäellä ni käytiin aivan ihanassa ruokapaikassa, en muista nimeä. se oli kuitenki joku semmonen b&b jutska ja siellä alhaalla oli sitte ravintola. tosi kotonen ja tunnelmallinen..semmonen paikka et tuli semmonen olo ku ois hypänny 50-luvun hienoston ruokasaliin. siellä oli itse leivottua leipää, ja oli muuten aivan mielettömän hyvää! teki mieli syödä vaan sitä leipää ;). ruuat ne kyllä sitte vasta hyviä olikin! semmosta oikeen kotiruuan makusta. nam. ja ihan jättiannokset, siis jopa maukka tuli täyteen siitä annoksestaan. tai se joutu kyllä syömään osan munki ruuista ku mä tilasin paistettuja muikkuja ja siin oli oikeesti 3 tai 4 isoo perunaa ja 13 isoo muikkua! ei siis puhettakaan että tommosia määriä pystyis syömään, varsinkin ku mä olin vielä vetäny ehkä puolikkaan limpun ennen sitä =D. siellä me siis aiotaan myös käydä. tossa kotimatkalla nähtiin vielä joku kyltti johonkin mihin haluttas kans mut nyt en muista mihin se oli.

päästiin tosiaan mökille joskus..oisko ollu 7 aikoihin? käytiin siinä matkalla vielä viemässä toiselle mökille maukan äipälle tonnikalaa ja anjovista ku se kokeili jotain tahnaa leivän päälle..kuulosti epäilyttävältä mutta maistu hurjan hyvältä, käytiin lauantaina maistamassa. luonnollisesti saman tien ku päästiin ja äkkiä saatiin syötyä jotain, laitettiin sauna tulille. ai että oli ihanaa päästä saunaan! mulle tuli taas aivan kauhea omakotitalokuume..sais oman pihan ja saunan ja ylipäätään oman asunnon jota vois sitte laitella. voi vitsi..ihan oikeesti mä en yhtään ihmettelis vaikka mä vaan joku päivä vielä menisin ja hakisin lainaa ja ostaisin talon ja ihmettelisin vasta sitte että milläs tässä eletään. mut ku mä niiiiiiin haluuuuuuun!!!! ymmärrättekste?

no sitten kuitenkin saunottiin ja syötiin iltapalaa ja mentiin nukkumaan. aika aikasin, oltiin hirmuvässyköitä molemmat. sitte mä heräsin joskus 11 aikaan, eli ehkä tunnin olin siinä nukkunu. maukka ei tietysti ollu ees nukahtanu, koska sillä aina kestää tosi kauan nukahtaa. sitte vielä ku mulla menee se 4 minuuttia ja mä alan tuhisemaan ja sitte siitä menee (kuulemma) keskimäärin 2 minuuttia ni vimmu alkaa kuorsaamaan - se muuten siis oikeesti kuorsaa, maukan sisko juuri oli herännyt keskellä yötä siihen ku ne oli täällä xD - ni yritäpä siinä sitte saada unta..maukkiparkaa.

niin mä sitten tosiaan heräsin siihen ku vimmu läähättää. se pystyy tekemään senki to-del-la kovaäänisesti. yöllä ku on hiljasta ni se tietysti tuntuu entistä kovemmalta. ja voi, kuinka hauskaa! viime viikolla jo kattelin että vimmun peppua kutittaa, se pyöri tossa lattialla ihmeissään että mitenkä sieltä oikein sais raavittua. huomasin myös että sillä on takapää vähän herkkänä, sitä ku taputtaa vähän kovempaa ni se aika haipakkaan väistää. sillähän on tän 11 vuoden aikana tasan 2 kertaa vaivannu anaalirauhaset ja arvelin että nehän ne, ja arvelin myös että se ei ihan heti mee pahaks, että voidaan odottaa ku ollaan ehkä hyvinkäälle päin menossa tässä piakkoin, ja viedään se sitte animukseen tutulle lääkärille ja tuttuun paikkaan. vimmu kun on siitä omituinen koira että se ei ihan kauheesti nauti noista lääkärikäynneisä ;).

no tosiaan olin väärässä ja oikeessa. anaalirauhaset kyllä, meni vaan pahoiks aika nopeesti ja ihan yhtäkkiä. se oli rauhassa nukkunu ja ykskaks pompannu ulos ja siitä se rumba sitte alko. koira läähätti tuskissaan ja käveli ympäri kämppää keinun takaa olkkarin pöydän alle, keinun toista puolta sohvan viereen, tuvan puolelle keittiön pöydän alle, sohvan ohi keinulle ja keinun takaa olkkarin pöydän alle..läähätti ja vinku mennessään, välillä pysähty juomaan. voi että. siis se on aivan kamalaa ku ei vaan mitenkään pysty auttamaan. ku enhän mä tietysti oo opetellu sitä rauhasten tyhjäämistä ku ei ne oo kerta alkanu vaivaamaan!

koska vimmu on vanha koira, sillä on etutassussa jotain vanhuuden kolotuksia ja sitä varten siis särkylääkettä. ja koska se oli istunu autossa ensin toista tuntia ja sitte juossu mökin pihassa varmaan kolme tuntia ni toki se oli alkanu vaivaamaan se jalka ja mä olin jo antanu sille särkylääkettä. jota siis ei saa antaa ku kerran päivässä! lopulta mä sitte päätin että annan sille sitä lääkettä että pakko se jotain on tehdä. ja siinä luki että ei se yliannostus aiheuta ku ripulia ja oksennusta. siis että ei se voinu sille mitään pahaa tehdä. ja sitä paitsi, silloin ku ton kipulääkityksen alotti ni se alotus annos oli päiväannos x 2. joten lääkkeen se sai, mitään se ei auttanu. ei kyllä tehny mitään huonookaan. onneks.

me sitte valvottiin yhessä ja erikseen koko yö ja viiden aikaan mä sitte aloin parkumaan. mä en kestä sitä että mä en voi tehä mitään. ja väsyneenähän mä nyt itken muutenki..tai vaikken ois väsynykää ni itken. kuitenkin mä sitte ikkasin ja maukka yritti lohduttaa mua ja me päätettiin siinä ihan samalla että lapsia ei muuten meiän perheeseen todellakaan hankita, muuten kiva mut toi yövalvominen ei kyllä toimi. sitte alko olla jo niin valosaa että päästettiin vimmu ulos ja siellä sen oli ihan hyvä olla, lumessa se pysty makaamaan ku se myötäilee kokonaan ja on vielä kylmääki. olin mä sille sisälleki raahannu vaikka sun mitä peittoa ja tyynyä ja patjaa alle mutta ei. sit mun ei tarvinnukaan muuta ku hätäillä karhuja ja susia..eli en mä sitä sinne pihalle voinu jättää yksinään.

mä soitin sitte heti aamulla kaikki maholliset lääkärit läpi ja liperin äärimmäisen töykeä ja epäkohtelias päivystävä ties kertoa että savonrannallakin on oma päivystävänsä. soitin sitte sille ja saatiin aika kerimäelle yheksältä. kello oli siinä vaiheessa jo jotain 8 joten jäi aamukahvit juomatta ku vaan juostiin autoon ja ajettiin kahtasataa sinne lääkäriin.

vitsi, oli kyllä niin hyvä eläinlääkäri!! semmonen tyttö, varmaan mua nuorempi, siis ensinnäkin se oli täysin maalaiseläinlääkärin näkönen, se ei ois ikinä voinu tehä mitään muuta työtä! ja se oli niin rauhallinen, sai vimmunki melkeen rauhottumaan (me tosiaan pidettiin maukan kanssa molemmat sitä ihan täysillä kiinni ja se lääkäri vielä lisäks mutta tiukkaa teki et saatiin se pysyy pöydällä..). ja muutenki, se oli kovin hellän olonen. ja vielä lisäks! se tosiaan tyhjens rauhaset ja totes että oli muuten äärimmäisen täydet. kovasti tykkäsin siitä, että se ei antanu lääkkeitä vaan sano että pistetään seurantaan, että jos nyt heti uusii ni sitte antibioottikuuri mutta nyt ei viitti turhaan rasittaa lääkkeillä elimistöä. ihana asenne, oikeesti musta tuntuu et lähes poikkeuksetta aina tyrkätään lääkkeitä vaan koko ajan. lisäks vaikka kyse oli tommosesta päivystyshommasta, ni se tutki kyllä tarkkaan koko koiran. sydän ok, keuhkot ok, kaikki ok :), paitsi selkärangassa pientä kulumaa tuolla takaselässä.

se on luultavasti ollu siellä aina, koska toihan on pennusta asti aina vähän onnahdellu takatassuaan. nyt se oli sitte yön aikana vaan pahentunu ku joutu raukka seisomaan ja vaeltamaan koko yön..noh, kävi sitte niinki mukavasti että se tosiaan oli menny pahemmaks se selkä. vimmun ois pitäny maata, jotta se ois parantunu se kipu. koska sen selkä oli kipee, se ei halunnu käydä maate. että siinä sitä oltiin sitte. sitä valvottiin sitte seuraava yö, lääkettäkään ei saanu antaa ku vasta seuraavana aamuna..paitsi että maukka lopulta laitto mut nukkumaan, töni mut sinne seinän viereen ja käski pistää silmät kiinni. se oli sitte loppuviimeks saanu vimmun rauhottumaan ja nukkumaan. ihana mies. ihana!

sunnuntaina oli vimmukin jo paljon parempi ja köllötteli tyytiksenä missä sattuu :). nyt se on nukkunu sitte univelkojansa pois, varmaan nukkuu vielä keskiviikkonaki koko päivän. pikkunen.

sitte mäki olin aatellu että sunnuntaina kyllä tahon ajoissa nukkumaan mutta kuinkas sitten kävikään? nooooh. nuo kun olivat käyneet laittamassa mökkiin patterit päälle, ni joku oli vahingossa ottanu väärän töpselin pois seinästä. katsos vain, se sattui olemaan arkkupakkasen töpseli. katsos vain, mummo oli sinne kerännyt noin 30 litraa marjoja..onneks satuttiin kurkkaamaan sinne pakkaseen. kannoin sitte ne marjat tänne (no siis maukka ne kanto) ja keittelin mehua vielä illalla..sitte ku vihdoin pääsin nukkumaan ni tietysti olin niin yliväsyny että aattelin etten saa unta ollenkaan.

kyllä siinä meniki valvoessa ja pyöriessä..varmaan melkeen 10 minuuttia.