nyt loppu murinat siis, sain kuvat kortilta. kaiken uuden esitteleminen on aina paljon kivempaa ku ihan vaan pelkkä pöpinä. tai on sekin kivaa, mutta kivempia on siis kaikki kuvalliset askat. nih.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

kuvista puheenollen, sain tänään vihdoin ja viimein aikaseks jotain niinki mieletöntä ku varmuuskopioiden otto noista kuvista. nyt on iskä ylpee ;). joo se ois siis pitäny tehdä jo aika tosi kauan sitten, on nimittäin pikkasen noita kuvia kertyny ja voin kyllä kertoa että jos ne ois hävinny ni ei ois ihan pienillä itkuilla selvitty! en sitte tiedä miks tommoset pienet mutta tärkeet asiat on mulle aina niin jotenki vaikeita.

 

viikko sitte kävin ne jopa kaikki läpi, järjestin kansioita vähän fiksummin ja poistelin jotain turhia kuvia mitä sinne oli jääny. aika tarkka sihti mulla on kyllä muutenkin, en tosiaan ihan jokaista nopeesti napattua kuvaa ees kopioi kortilta eteenpäin.

 

noh, mut nyt on tommoset käytännön asiat siis niiltä osin hoidettu, hyvä hyvä.

 

no mutta mun sukat! mun ikiomat, iki-ihanat sukat J. sukkien ei tosiaan pitäny ollenkaan tulla mulle, mutta koska onnistuin parissa kohtaa pikkisen mokaamaan ton ekan sukan kanssa ni päätin että ne on mmmmmun. ja hyvä niin. noi värit..olin tehny ekasta sukasta varren ni tajusin että niistä tulee mieleen joku jenkkileffa, tai siis jostain semmosesta tuttu joku jenkkifutisjoukkue kenties? onko kellään mitään muistikuvaa vai oonko mä ainoo joka saa tämmösen fiiliksen? tässä ne nyt kuitenkin on, sipun sukat:

 

 

 

ihqt. heheeh, hehkutuksesta huomaa etten oo hetkeen tehny ittelleni mitään. tai oon, mutta kaikki bolerot ja tommosetki on tehty silleen johonkin tilaisuuteen. jokohan riittäis noista sukista?

 

ihmiset kun muuttaa uuteen kotiin ja on jo asuneet yhdessä ja muutenkin..siis pointtina, tosi vaikeeta on keksiä enää aikuisille ihmisille tuparilahjoja. olin jo tosta edellisestä pupupaketista tosi ylpee ja oon kyllä tästäkin. jotain hyödyllistä, tarpeellista ja helposti lähetettävää, mutta kuitenkin henkilökohtaista ja edes pikkasen itse tehtyä, nimikoidut pyyhkeet:

 

 

pitkään aikaan en oo pistelly mitään ja voi että, olin oikein unohtanu miten mukavaa se on! varsinkin tämmöset pikkutyöt on mulle kyllä omiaan, mä ku oo ikävä kyllä hyvä alottamaan asioita mutta aivan pirullisen huono vetämään ne kunnialla loppuun. tämän piirteen itsestäni mielelläni karsisin. no eniveis, samalla saatiin tietää että muuton lisäksi masussa asustelee pikku asukki <3. moista ei sovi unohtaa, joten pienoiselle oma pyyhe:

 

 

semmoisia siis J.

 

kastuin muuten lenkillä kohtalaisen lahjakkaasti..olevinaan katoin ikkunasta että tihuttaa pikkasen, mutta julma totuus olikin se että vettä tuli ku saavista kaataen. mä olin litimärkä jo ennen ku ehin pois pihasta =D. onneks mulla oli toi tuulitakki, joka pitää sadetta. housut oliki läpimärät ja kengät myös..ja sukat, mä en meinannu saada niitä pois jaloista. mut lämmintä oli silti, ja sateessa ulkoiluhan tekee iholle hyvää. se ois kai alettava valmistautumaan töihin.