ja mä hullaannuin! en oo siis koskaan ollu oopperassa, mutta aina oo halunnu mennä - lähinnä sivistyksen vuoks. kokemus oli aivan mieletön! siis mahtava.

mullahan on siis semmonen ongelma, että mä oon kärsimätön. mä oon ollu siis ninon, joka oli silloin kai 4 vuotta (nino on siis mun kummipoikani <3) niin..siis oon ollu ninon kanssa teatterissa ja seki jakso olla kysymättä että 'kauan tää vielä kestää'. no emmäkään sitä kysyny ku oon kuitenkin jo silleen aikuistunu et osaan vähän hillitä itteeni, mut ajattelin kyllä moneen kertaan. siis aina sama juttu. jokaisessa teatteriesityksessä mä odotan väliaikaa. ja mä oon nähny siis hyviä esityksiä! kaikissa konserteissa mä odotan että ne loppuu, mikä on oikeesti jo vähän outoo koska ne konsertit joihin mä rahani laitan, on yleensä semmosia joihin mä todella haluan mennä.

noh, joka tapauksessa tää on joku rakenteellinen vika, ja nyt ku oli tiedossa kolmen tunnin esitys, mä tietty aloin jo kotoa lähtiessä odottamaan väliaikaa ;).

kävi sitten niin että ne kun alotti sen soitannan, multa tuli kyynelet silmiin. mä jotenki niin vaikutuin..sitte ku mä tajusin että väliaika on tulossa, mä aloin vaan toivomaan että jospa sitä ei tulis ollenkaan, jospa koko juttu tulis kerralla ku en millään ois halunnu odottaa että se väliaika loppuu. mieletön kokemus, mä todellakin haluan oopperaan vielä uudestaan.

tarinakin oli hieno, ja sitäkin mä epäilin etukäteen et onko vähän hölmöö mennä kattoo jotain, ku kuitenkin tietää jo mitä siinä tapahtuu..mut ei se kyllä vaikuttanu mitenkään mihinkään.

ihanaa.

sitte mitäs muuta..niin, aloin eilen tekemään semmosta kaposta huivia tosta lidlin kullakkaasta virkkauslangasta, siitä tulee aivan todella kaunis, mutta ei siis yhtään mun näkönen. se on siis sen näkönen että mä haluisin osata käyttää sitä mut ku ei. eilen muuten myös tajusin etä mä haluun semmosen kolmiohuivin, mutta iiiiiison. siis semmosen mikä on polviin asti ainakin.

ainiin, se fifi minkä mä alotin. no purkuunhan se meni. en ollu onneks ehtiny tehä paljookaan sitä. mulla oli liian isot puikot ja jälki oli sen mukaista. nappaan sen kohta uudestaan puikoille. sitä oli kiva tehdä. vaikka en kyllä vieläkään oo ihan varma että tuunko ite sitä pitämään.

sukkavaihdossa sini lähetti mulle loput langasta ja tein siitä tietysti avovarpaikkaat. miten tyhmä sana.

ne ei oo mulle, mä en oikeen osaa pitää tommosia. tosin tajusin just että mä voisin tehä vähän pienemmät, ne vois olla mukavammat jalassa..sit mä voisin oppia pitämään niitä. koska mun mielestä ois tosi sulosta jos ois semmoset varpastossukkaat ja sitte tommoset kirkasväriset sukkaset. nih. mut nää on kuitenki harjotuskappaleet ja lähtee postiin ihan piakkoin.

lähetin muuten vihdoin eilen sen postcrossing-kortin. kesti kauhian kauan ku oon niin aikaansaamaton. haettiin samalla postista maukan paketti, meiän iskä ja äiti oli lähettäny sille ihan huipun synttärilahjan :), siis tämmöset, makkaraputket siis. aivan loistava lahja, maukka on kerran jos toisenkin yrittäny erilaisin keinoin saada grillattua makkaraa kiukaalla mut kaikki välineet on aina jotenki huonoja.

noh, paketissa oli myös mulle käsityölehti (vaik maukka meinas melkein omii senki ;)), juuri siis tuo missä on noitten varpaikkaiden ohje. siinä oli paljon kivoja ohjeita. oon ihan rakastunu niihin sammakkovaatteisiin. ja tietysti vimmulle porkkanoita :), jotka se söi suurella innolla.

taitais olla taas lenkkiaika.