minussa itsessäni siis..mä oon yleisesti ottaen nopee oppimaan asioita, ainakin joitain. esimerkiks kaikki pitsihässäköiden mallikerrat menee nopeesti jakeluun, samaten virkkaus-asiat. siis esimerkiks ku tein noita perhosia

ensimmäisen mä katoin ohjeesta ja loput meni ihestään. mutta. isoäidin neliö. mä en vaan opi sitä. en sitte millään! ainoo kerta ku oon tehny jotain sen tapasta, ni oli nää tossut,

ja kuten huomaatte, nuohan eivät olekaan isoäidin neliöitä. murrrr. no mut niin, kaiken huippuna mä en osaa edes loogisesti ajatella sitä seuraavaa kerrosta vaan mulla on vaan oltava se virkkaus 'kaava' (ja mielellään vielä kirjallinen ohje..) esillä ihan koko ajan. ihmeellistä. eilen mä taas luotin itseeni ja katoin ennen töihin lähtöä että miten se nyt taas tehtiinkään. luulin osaavani vihdoin, koska mä katoin sitä ohjetta ja olin ihan et 'ah, tietty, pala kakkuu'. pah. ei siitä mitään tullu.

(pakko nyt huomauttaa että kyllä meillä töissä tehään muutakin ku virkataan, perjantai-illat on vaan - outoa kyllä - aivan tappohiljasia ja jossain kohtaa se tekeminen vaan yleensä loppuu)

oisin siis tehny toisen kesäkassin. ei, se ensimmäinen ei ole huomaamattasi valmistunut ;). mä vaan inhoon sitä. en tiedä miks. mä oon siis jotenki vaan onnistunu keräämään niin paljon negatiivista karmaa siihen rämmäleeseen etten vaan pysty tekemään sitä. ajattelin, että teen samaan aikaan sitte toisen kassin - semmosen mistä tykkään. sitte vois vuorotella inhon ja innostuksen kanssa, tulis ehkä molemmat tehtyä. ni tää innostuskassi ois ollu sitte neliöistä. tein sitte suunnitelmiin muutoksen, nappasin ensimmäisen käteen osuneen virkkauslehden ja aloin tekemään.

hyvä näin, koska näistä ja mustasta taustasta tulee juurikin sinin näköinen kesäkassi:

se on vähän epäselvä ku salaman kanssa kukka näytti lähinnä valkoselta, ilman salamaa se on siis lähempänä oikeeta väriään. tämä lankahan on joku aika sitten esiteltykin täällä, samaten se musta joka tulee seuraksi. ne oli ne tiikeri ei pääse raidoistaan-sniikkerin alut. mä en halunnukaan semmosia..heh.

***

maukka lähti aamulla mökille. ihanaa ku se oli jo alunperin lähössä eilen töiden jälkeen, mutta jäiki sitte yöks mun viereen. siis se oli ihanaa että se jäi :). heräsin ajoissa, tein aamupalaa, herätin maukan ja saatiin yhessä syödä aamupalaa..sitte se kävi vielä mun ja vimmun kanssa lenkillä ennen lähtöään. lähti mies ja kitara, mulle ei jääny muuta ku langat ja askartelutarpeet..höhhöh.. ;).

ui, ja niin! enää kaksi yötä melkein jouluun. maanantaina lähetään, ihan heti aamusta, katjan kanssa joensuuhun tonkimaan:). mie en millään malttais enää odottaa! esittelen sitte saalista ku ensinnäki pääsen kotiin ja toisekseen maltan lopettaa langan ja kankaiden hipeltämisen..

melkein harmittaa ku oon sitte perjantaina lähössä hyvinkäälle, ois tehny mieli jäädä tänne ompelukoneen ja tilkkujen kanssa. mut sitä mä ehin kyllä tehä kaikki pimeet talvi-illat, hyvinkäällä on kuitenki niin hurjat määrät ihania ihmisiä ja kontiaisia et ihana sinne on päästä.

ai mikä on kontiainen? kontiainen on kiltti metsäneläin, jota näkee suomessa pimeinä kesäiltoina, yleensä viikonloppuisin..

:)

nyt on taas lähettävä töihin. ainii! kohta saadaan tomaattia:

yksi on jo ihan punainen :). tietty ne kypsyy kaikki just ku mä oon hyvinkäällä ja maukka saa syödä itelleen ähkyn niistä..eipä siinä, mä arvelisin että porukoilla on samanlainen (tai useampikin) itsellään, eli kai mäki saan osani itsetehdyistä tomaateista.